/ sisalto / kitara / fuzz-face

Fuzz-Face

Raketaja: Pekka Lehtonen
Valmistui: Vuoden 2002 lopulla.

Legendaarisista legendaarisin, Roger Mayerin suunnittelema ja itsensä Jimi Hendrixin käyttämä säröpedaali. Tämäkin projekti alkoi jo amiksessa kun satuin näkemään kaupassa ko. vehkeen nykyversion, jossa oli noin 10 komponenttia (+liittimet ja potikat). Totesin että "Selvä." ja lähdin selaamaan nettiä. Piirikaavio löytyi, piirilevy tehtiin ja osat hankittiin.

Ihan vastaavaa transistoria ei kylläkään löytynyt (AC128), niitä kun ei olla valmistettu kuin joskus 60-luvulla. Korvaavaksi osaksi hommasin AC151:kkösiä, joissa on melkoisesti pienempi hfe. Kun pääsin säröä testaamaan se kuullosti aivan karmealta ja syys selvisi (pitkän lepojakson päätteeksi) vasta vuoden 2002 lopulla, jolloin älysin biasoida transistorit kohdalleen.

Nyt ei voi muuta sanoa kuin: "Rok!". Ei heti uskoisi kuinka monipuolinen soundi voi noin yksinkertaisessa vehkeessä olla. Jos soitat kitaraa ja saat hankittua jostain vanhoja germaniun pnp-transistoreja niin suosittelen lämpimästi. Purkista irtoaa niin rehti pörinä että oksat pois, ja mikä hienointa soudia voi siistiä vääntämällä kitarasta vähän volumea pienemmälle. Eli Fuzz-Facesta nupit kaakkoon, Marsu kympille ja rokrok.

Piirikaavio - Jos ja kun et löydä AC128-trankkuja niin käytä jotain germaanium pnp-trankkua, jossa on suhteellisen korkea hfe (~50 ja yli...). Trimmereillä säädät ensin Q1:n kollektorijännitteen -0.5 volttiin ja sitten Q2:n vastaavan -4.5 voltiin.

Ohituskytkin kannatta kytkeä, TrueBypass-tyyliin, siten että sekä input- että output-puoli katkeaa... Jos soundi ei heti miellytä niin kannattaa kokeilla eri vastus- ja kondensaattoriarvoja ja biasoida trankkuja erilailla. Jes menee ihan sutuksi niin tulosignaalin vaimentaminen saattaa auttaa.

Linkkejä:
The Technology of the Fuzz Face - Must lukea, jos aikoo ko. värkin rakentaa!
The Fuzz Face - Erään jampan kokemuksia FF:n rakentamisesta.